Pidäthän ääntä muistisairaiden ihmisten puolesta? Testaa, olisitko muistiystävällinen kuntapäättäjä!

Vastaa kyselyyn ja jaa tuloksesi äänestäjillesi. Voit myös liittää profiilikuvaasi Välitän muista -merkin kertoaksesi, että olet muistiystävällisen Suomen puolella. Kaikkien testiin vastanneiden ehdokkaiden nimet julkaistaan Muisti17.fi-sivustolla, josta äänestäjät voivat etsiä muistiystävällisiä ehdokkaita.

Tämä testi on tarkoitettu puolueiden nimeämille kuntavaaliehdokkaille. Testin tekeminen vie vain muutaman minuutin.

Kuntalaisten aivoterveydestä huolehtiminen on taloudellisesti kannattava satsaus tulevaisuuteen.

Muistisairauksia voi tutkitusti ennaltaehkäistä. Aivoterveyden edistämisen keinot ovat kaikille tuttuja: esimerkiksi liikunta, sosiaalisuus, terveellinen ruoka ja mielekkäät harrastukset pitävät aivot ja muistin vireänä.

Sairautta ei valitettavasti voida kokonaan torpata, mutta aivoterveellisin elämäntavoin voidaan siirtää sen puhkeamista eteenpäin – jopa vuosilla. On tutkittu, että jos Alzheimerin taudin ilmaantuvuutta pystytään viivästyttämään viidellä vuodella, puolittuu taudin vallitsevuus väestössä 50 vuoden aikana.

Koska muistisairauksien hoito, hoiva ja kuntoutus on kallista ja muistisairaita ihmisiä on paljon, kannattaa ennaltaehkäisyyn todellakin satsata! Ja onhan kyse myös inhimillisestä hyödystä.

Lisätietoa:

  • Muistiliitto ry: Aivoterveys
  • Brookmeyer, Ron – Gray, Sarah - Kawas, Claudia 1998: Projections of Alzheimer's Disease in the United States and the Public Health Impact of Delaying Disease Onset. American Journal of Public Health, vol. 88, 1337-1342
  • Jorm, AF – Dear, KB – Burgess, NM 2005: Projections of future numbers of dementia cases in Australia with and without prevention. Australian & New Zealand journal of Psychiatry, vol. 39, 959-963

Yhteisökodeissa (esim. palveluasuminen sekä perhe- ja ryhmäkodit) on oltava tilaa jokaiselle kuntoutusta, hoitoa ja hoivaa tarvitsevalle muistisairaalle ihmiselle.

Moni muistisairas elää diagnoosin jälkeen pitkään hyvää ja omannäköistä elämää kotona asuen. Usein sairaus kuitenkin etenee jossain vaiheessa niin, että tuen tarpeisiin ei enää pystytä omaishoitajan ja kotihoidon turvin vastaamaan. Tällöin jokaisella hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta tarvitsevalla muistisairaalla ihmisellä on oltava oikeus muuttaa yhteisökotiin, joka tuntuu kodilta ja jossa saa viettää mielekästä elämää. Laitos ei saa olla kenenkään koti, joten yhteisökoteja tarvitaan riittävästi.

Yhteisökodit turvaavat myös läheisten jaksamisen ja mielenrauhan. Muistisairaan ihmisen muutto pois omasta kodista on usein iso muutos koko lähipiirille. Muistisairailla ihmisillä ja läheisillä on oikeus luottaa siihen, että yhteisökodista löytyy tarvittaessa paikka.

Kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 muistutetaan, että edellytykset hyvälle hoidolle luodaan kunnissa hoito- ja palvelujärjestelmän linjauksista päätettäessä. Kyse on kuntalaisten elämään merkittävästi vaikuttavasta strategisesta valinnasta, joka parhaimmillaan takaa sen, että muistisairas ihminen voi asua samassa paikassa elämänsä loppuun asti.

Erityisesti perhehoidon kehittämiseen kannustaa myös hallituksen kärkihanke, jossa kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa.

Lisätietoa:

Muistisairaiden ihmisten omaishoitajille on tarjottava säännöllisiä vapaapäiviä sekä terveystarkastukset.

Kunnan tulee parhain mahdollisin tavoin tukea niin virallisen omaishoitosopimuksen tehneitä kuin muitakin omaishoitajia. Laki vaatii, että omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään 2-3 vuorokautta kalenterikuukautta kohti ja että kunnan on tarvittaessa järjestettävä omaishoitajalle hyvinvointi- ja terveystarkastuksia sekä hänen hyvinvointiaan ja hoitotehtäväänsä tukevia sosiaali- ja terveyspalveluja.

Tutkimusten mukaan omaisten sidonnaisuus hoitoon on erityisen suurta muistisairauden edetessä keskivaikeaan vaiheeseen. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on havainnut, että omahoitosopimuksen tehneet muistisairaiden ihmisten omaiset kantavat vastuun yhä suurenevasta hoivataakasta sairauden edetessä. Yllättäen kotihoidon antama tuki ei lisäänny läheskään samassa suhteessa. Tiedämme, että kun omaishoitaja voi ylläpitää omaa terveyttään ja viettää ansaitsemiaan vapaapäiviä hän jaksaa omaishoitajatehtävässään pidempään.

Lisätietoa:

Muistisairas ihminen pystyy sairauden vaikeassakin vaiheessa ilmaisemaan itseään ja hänellä on aina oikeus tulla kuulluksi esimerkiksi oman hoitonsa suhteen.

Muistisairaus vaikuttaa ihmisen kykyyn ilmaista itseään, mutta ilmaisun selkeys ei ole kriteeri sille, tuleeko sairastuneelta kysyä hänen mielipidettään ja näkemystään. Silloinkin, kun oman tahdon ilmaiseminen ei enää muutoin onnistu, tulee muistisairaaseen ihmiseen liittyvässä päätöksenteossa huomioida hänen mahdollisesti tekemänsä hoitotahto sekä kuulla läheisten ääntä.

Muistisairaiden ihmisten ja läheisten äänitorvena toimivat myös paikalliset muistiyhdistykset, joissa on vahvaa asiantuntemusta alueen muistiperheiden tarpeista.

Kansallisessa muistiohjelmassa 2012-2020 sanotaan, että ”Hyvän hoidon turvaamiseksi on olennaisen tärkeää, että palvelujen käyttäjiä ja heidän läheisiään kuullaan kaikissa prosessin vaiheissa”. Ns. vanhuspalvelulaki määrittelee, että ”palvelujen laadun ja riittävyyden arvioimiseksi kunnan on kerättävä säännöllisesti palautetta palveluja käyttäviltä, heidän omaisiltaan ja läheisiltään sekä kunnan henkilöstöltä” ja että vanhusneuvoston on oltava mukana palvelujen arvioinnissa. Tästä huolimatta noin neljäsosa Suomen kunnista ei kerää lainkaan asiakaspalautetta muistisairailta tai heidän läheisiltään.

Lisätietoa:

Sitoumus (valitse vähintään yksi) valitse vähintään yksi sitoumus

Olen ehdokkaana kuntavaaleissa 2017